Työnohjaus esihenkilön ammatillisen kasvun ja työhyvinvoinnin tukena
Esihenkilötyö on vaativaa ihmissuhdetyötä, ja usein melkoista tasapainoilua erilaisten vastuiden välillä. Esihenkilö vastaa työnantajan edustajana siitä, että työtä tehdään organisaation tavoitteiden ja ohjeiden sekä työlainsäädännön mukaisesti. Esihenkilöllä on työnjohtovalta, joka antaa hänelle oikeuden johtaa ja valvoa työntekoa. (Järvinen 2018). Toisaalta esihenkilöllä on velvollisuus huolehtia siitä, että hänen henkilöstöllään on hyvät toimintaedellytykset työskennellä. Tämä tarkoittaa, että esihenkilön tulee sekä toimia itse että johtaa henkilöstöään toimimaan niin, että työilmapiiri on työn tekemiselle suotuisa, työympäristö turvallinen, perehdytys riittävää, ammatillinen osaaminen vastaa työtehtävien asettamiin vaatimuksiin ja työhyvinvoinnista huolehditaan.
Työelämän hektisyydestä huolimatta esihenkilöiden tulisi olla myös riittävästi läsnä, jotta he pystyvät havaitsemaan mahdolliset haasteet työn teon arjessa sekä henkilöstön työssä suoriutumisessa ja jaksamisessa. Esihenkilön tulisi jaksaa kannustaa, ohjata ja motivoida. Samaan aikaan hänen omaa tunnekuormaansa voivat kasvattaa haasteelliset henkilöstö- tai asiakastilanteet sekä riittämättömyyden tunne. Esihenkilön oman toiminnan ja tunnereaktioiden sekä oman jaksamisen havainnointi ja arviointi ja omasta ammatillisesta kehittymisestä huolehtiminen, voivat usein jäädäkin toissijaiseksi.
Työnohjaus mahdollistaa esihenkilölle ajan ja tilan pysähtyä oman itsensä ja oman työnsä äärelle. Esihenkilön on mahdollista saavuttaa työnohjauksesta mm. seuraavalaisia hyötyjä:
- omien johtamistapojen tunnistaminen ja kehittäminen
- itsetuntemuksen vahvistuminen; omien reagointi- ja toimintatapojen sekä tunnereaktioiden tunnistaminen ja niihin vaikuttaminen
- ajatusten jäsentyminen ja tunnekuorman purkautuminen
- uusien näkökulmien löytäminen haastavissa henkilöstö-/asiakastilanteissa
- omaa osaamiseen liittyvien vahvuuksien ja kehittämistarpeiden tunnistaminen
- omien voimavarojen tunnistaminen ja niiden hyödyntäminen
- keinojen löytäminen oman työhyvinvoinnin ylläpitoon; mikä tukee jaksamistani, mikä kuormittaa minua, miten palaudun työstäni
Esihenkilön tavoitellessa ammatillista kehittymistä keskiöön nousee kyky reflektoida eli arvioida omia ajattelumalleja, omaa käytöstä ja toimintaa, asenteita sekä tunnereaktioita ja reagointitapoja. Esihenkilön ammatillinen osaaminen koostuu monista alueista; työn sisällöllistä osaamisalueista, johtamisosaamisesta, vuorovaikutus- ja neuvottelutaidoista, tunnetaidoista sekä stressin- ja elämänhallinnantaidoista. (Järvinen 2018). Esihenkilöiden työnohjaus on esimiehille ja johtajille kohdennettu ammatillisen kehittymisen menetelmä. Sen avulla on mahdollista käydä läpi erilaisia työhön ja työyhteisöön liittyviä asioita, ilmiöitä ja kokemuksia työnohjauksen ammattilaisen kanssa. Työnohjaaja tukee ja ohjaa esihenkilöä reflektoinnissa läpi työnohjausprosessin.
Työnohjausprosessi on usein pidemmän aikavälin oppimisprosessi. Työnohjaustapaamisten välillä työnohjattava prosessoi edelleen työnohjauksessa käsiteltyjä asioita ja havainnoi sekä testaa niitä työn arjessa. Olen itse saanut kulkea useiden työnohjattavieni esihenkilöiden rinnalla heidän ammatillisen kehittymisprosessinsa ajan. Jokaisen ohjattavan prosessi on oman näköisensä, ja matkan varrella etsitään vastauksia erilaisiin henkilökohtaisella tai työyhteisötasolla puhuttaviin kysymyksiin ja haasteisiin. Olen itse esihenkilötehtävissä työskennellessäni saanut työnohjauksesta tukea pohtiessani sitä, millainen esihenkilö olen ja millaiseksi haluaisin kehittyä. Lisäksi työnohjaus on auttanut minua löytämään keinoja omasta työssä jaksamisesta huolehtimiseen sekä keinoja siihen, miten omalla toiminnallani esihenkilönä voin olla paremmin rakentamassa toisia kunnioittavaa ja sujuvaa yhteistyötä työyhteisössä.
Kannustan kaikkia esihenkilöitä tutustumaan työnohjauksen mahdollisuuksiin ja etsimään itselle sopiva työnohjaaja reflektointikumppaniksi!
Lähde: Järvinen P. 2018. Ammatillinen käyttäytyminen. Tie onnistumiseen.